Black week -aleryhmän ilmainen ilmoittautuminen päättyy:
Raudanpuutos voi olla asiantuntijallekin visainen diagnosoitava. Ferritiini kertoo elimistön rautatasapainosta – joskus jopa enemmän kuin hemoglobiini.
Tämä teksti on tehty yhteistyössä Puhti-palvelun kanssa. Puhti-terveystarkastus kertoo, miten elimistösi voi ja miten on mahdollista edistää omaa jaksamista. Puhti tukee sinua oman hyvinvoinnin edistämisessä.
Joko törmäsit ferritiinikohuun? Vilkkaasti polveilevan keskustelun ja räväkän uutisoinnin vuoksi moni on jo ehtinyt kuitata kohun huuhaana.
Piilevä raudanpuute ei kuitenkaan ole mikään uutisankka, vaan todellinen, kliinisillä kokeilla todettavissa oleva tila. On ehkä syytä paneutua faktoihin: mitä lisätietoa ferritiini todella tuo elimistön rautatilanteesta?
Rauta on elämän ylläpitäjä, kaikille kehon soluille täysin välttämätön hivenaine. Raudan pitoisuuden vaihtelu elimistössä vaikuttaa ratkaisevasti suorituskykyyn, vireystilaan ja hapensaantiin.
Liiallisina määrinä rauta muuttuu myrkyksi: se lisää elimistön hapetusstressiä ja voi aiheuttaa soluvaurioita. Ei siis ole aivan yhdentekevää, millainen rautastatus elimistössä milloinkin vallitsee.
Elimistön rautapitoisuus on olemattoman pieni. Kun esimerkiksi kalsiumia on elimistössä helposti reilu kilo, rautaa meihin on kätkeytyneenä vain muutama gramma – korkeintaan neljä tai viisi.
Raudan pitoisuutta elimistössä säätelee käsittämättömän herkkä ja mutkikas koneisto. Kun punasolut kuolevat, niistä jäänyt ”romurauta” kulkeutuu raudan kuljettajaproteiini transferriinin kyydissä takaisin luuytimeen uusien punasolujen rakennusaineeksi. Kun rautavarastot pienenevät, tästä välittyy tieto suolistoon, joka tehostaa raudan imeytymistä ruuasta.
Käytännössä viikon vesipaasto ei kuitenkaan heilauta rautatilannettapuoleen eikä toiseen, koska elimistö on varautunut satunnaisiin puutoksiin tehokkaanvarastojärjestelmän avulla.
Noin 60-70 prosenttia elimistön raudasta on sitoutuneena hemoglobiiniin ja lihassolujen myoglobiiniin. Vajaa 30 prosenttia on varastoitu ferritiineihin.
Ferritiinit ovat pyöreitä, onttoja proteiineja, jotka kykenevät keräämään rautaioneja sisäänsä, varastoimaan niitä ja vapauttamaan niitä elimistön tarpeen mukaan. Ferritiinit ylläpitävät rautavarastojaan ennen kaikkea maksassa, pernassa ja luuytimessä.
Ferritiineillä on keskeinen tehtävä elimistön rautatasapainon säätelyssä: kun rautaa on varastoitavaksi asti, ferritiinit hilloavat sen talteen. Ja kun rautaa menetetään enemmän kuin sitä imeytyy, ferritiinit luovuttavat varastojaan elimistön käyttöön.
Systeemi toimii loistavasti, ellei elimistö joudu jatkuvasti tankkaamaan rautaa varastoista. Jos varastoihin joudutaan turvautumaan tuon tuosta, ne hupenevat. Vähitellen rautaa ei enää ole riittävästi normaalikokoisten punasolujen rakentamiseen, ja niiden koko alkaa pienentyä. Myös hemoglobiini laskee, ja lopulta kierre näkyy verikokeissa raudanpuuteanemiana.
Tutkimusten mukaan hyvän rautatasapainon ylläpitäminen on meille suomalaisille varsin haasteellista. Noin neljännesmiljoona suomalaisnaista kärsii lievästä raudanpuutteesta, joka ei ole anemian asteella, mutta voi jo vaikuttaa suorituskykyyn ja jaksamiseen. Mistä tämä johtuu?
Finravinto 2017 -tutkimuksen mukaan suurin osa naisista saa ravinnostaan rautaa alle suositusten. Toisaalta taas rautavarastojen ylläpitäminen on naisille hivenen vaikeampaa kuin miehille: runsaat kuukautiset, raskaus, synnytys ja imetys ovat isoja haasteita.
On olemassa myös erityisiä riskiryhmiä, joille rautatasapainon ylläpitäminen on erityisen haasteellista. Raudanpuutetta havaitaan paljon esimerkiksi lapsilla. Ikääntyvillä varsin yleinen rautavarastojen verottaja on suoliston verenvuoto, joka saattaa jäädä pitkiksi ajoiksi havaitsematta.
Keliakia, tulehduksellinen suolistosairaus tai protonipumpun estäjien pitkäaikainen käyttö lisäävät raudanpuutoksen riskiä, samoin kuin yksipuolinen ruokavalio. Terveellinen ruokavalio ei pelasta pulmalta, vaan myös vegaani- tai kasvisruokavalio ilman riittäviä raudanlähteitä voi tehdä tepposet.
Yllättäen ongelmia on myös hyväkuntoisilla kestävyyslajien harrastajilla: kestävyysurheilijalla veren plasman määrä ja tilavuus kasvavat, jolloin veri ”laimenee” eli hemoglobiinimolekyylit ovat harvemmassa. Toisaalta liikunta lisää raudan tarvetta, ja jos ruokavaliossa on paljon rajoitteita, soppa on valmis.
Kun hedelmällisessä iässä oleva, tiukkaa ruokavaliota noudattava, maratonjuoksua harrastava nainen tulee lääkärin vastaanotolle valittelemaan suorituskyvyn alenemista, huonoa hapenottokykyä, väsymystä, univaikeuksia, levottomia jalkoja tai tarvetta syödä täysin omituisia asioita kuten laastia, on siis erittäin mahdollista, että ongelma on rautavarastoissa.
Diagnoosintekijälle raudanpuutos on kuitenkin toisinaan liukas kuin saippua. Oireet ovat moninaisia, hyvin epämääräisiä ja vaihtelevia.
Vielä vaikeammaksi diagnosoinnin tekee niin sanottu piilevä, ilman anemiaa ilmenevä raudanpuute: rautavarastojen ehtyminen ei välttämättä näy hemoglobiinikokeessa eikä aina edes ”punaisessa verikokeessa” jossa tutkitaan raudanpuutteeseen liittyviä muutoksia, kuten punasolujen keskikokoa ja sitä, kuinka paljon plasmassa on rautaa kuljettavaa transferriinia.
Jostakin tuntemattomasta syystä muutokset verenkuvassa saattavat edetä hyvinkin satunnaisessa järjestyksessä. On yksilöitä, joilla hemoglobiinipitoisuus voi säilyä täysin normaalina, vaikka rautavarastot olisivat huvenneet olemattomiin. Samoin rautakuurin jälkeen hemoglobiini voi olla ennallaan, mutta tarkemmat verikokeet antavatkin viitteitä rautavarastojen täyttymisestä.
Normaali hemoglobiiniarvo ei siis aina riitä kertomaan, missä mennään. Maailmanterveysjärjestö WHO kartoittaa väestöjen anemiatilannetta nimenomaan varastorautapitoisuuksien avulla – huuhaasta ei siis ainakaan ole kyse.
Plasman ferritiini on hyvä elimistön rautavarastojen mittari. Jos ferritiinipitoisuuson alle 30 mg/l, se on aina merkki raudanpuutteesta, vaikka hemoglobiinimittaus ja muu punainen verenkuva antaisivat normaaleja lukemia.
Ferritiini on siitä hivenen hankala työkalu, että se reagoi esimerkiksi tulehdustiloihin. Ihmisellä voi olla raudanpuute, vaikka ferritiini olisi normaali tai jopa hivenen koholla. Siksi monimutkaisempien tilanteiden arviominen vaatii asiantuntemusta, ja lopullinen arvio tehdään usemman mittarin tulosten pohjalta. Pienentynyt ferritiinipitoisuus tarkoittaa kuitenkin aina yksiselitteisesti raudanpuutetta.
Sinua saattaa askarruttaa, miten mittaukseen pääsee ja mikä on ferritiinin mittauksen hinta. Tällä hetkellä ferritiinipitoisuuksia mitataan perusterveydenhuollossa harvakseltaan, ja lääkäriä voi olla vaikeaa ylipuhua varastoraudan mittaukseen. Asiantuntijoiden ja kliinistä työtä tekevien lääkäreiden keskuudessa on kuitenkin virinnyt keskustelu siitä, että ferritiinin mittausta olisi syytä hyödyntää laajemmin raudanpuutteen toteamisessa.
Mittauksen avulla voidaan paitsi todeta piilevä raudanpuute ja hoitaa siitä johtuvia hankalia oireita, myös havaita raudanpuutteen kehittyminen ennen kuin tilanne pahenee anemiaksi.
Mikäli haluat helposti mittauttaa ferritiiniarvosi, se onnistuu Puhti-palvelun avulla. Puhti on suomalainen palvelu, jonka avulla voit mitata terveytesi tilaa ilman lääkärin lähetettä. Mittauksen voi tehdä 27 paikkakunnalla Suomessa, ja ne tehdään tarkasti valvotuissa SYNLABin laboratorioissa. Ferritiinin mittaus sisältyy paketin hintaan, ja saat samalla koko joukon muita testejä samassa paketissa.
Olen neuvotellut Puhdin kanssa edullisen paketin, jonka nimi on Kuntoilijan terveystarkastus. Mittaus kertoo kattavasti terveydentilastasi, ja siinä mitataan ferritiinin lisäksi mm. kilpirauhasarvoja, D-vitamiinia, veren rasva- ja kolesteroliarvoja, verensokeria ja muita tärkeitä terveyden mittareita.
Kuntoilijan terveystarkastuksen saat helposti ja luotettavasti Puhdin kautta, ja usein saat ajan jopa seuraavalle päivälle.
Haluatko tietää ferritiiniarvosi? Saat tilattua testin saat tilattua testin Puhdin kautta ilman lääkärin lähetettä nopeasti.
Kun tilaat terveystarkastuksen nyt, säästät 66 € hinnassa!
>> Klikkaa tästä ja tutustu Kuntoilijan terveystarkastus -pakettiin
Miten rauta vaikuttaakaan suorituskykyyn? Tässä kolme tärkeintä vaikutusta!
1. Rauta on elämän ylläpitäjä.
Rauta on osa solujen normaaleja toimintoja: solujen energiantuotanto, DNA-synteesi ja normaali soluhengitys ovat riippuvaisia raudasta.
2. Rauta on välttämätöntä normaalille hapensaannille.
Se osallistuu hapen kuljetukseen elimistössä, osana hemoglobiinin rakennetta.
3. Rauta ohjaa happea lihassolujen käyttöön.
Rautaa on sitoutuneena lihassolujen myoglobiiniin, jossa se ohjaa happea lihassolujen käyttöön.
1. Punainen liha, sisäelimet ja veriruoat
Helpoimmin imeytyvää rautaa suurina annoksina saat sisäelimistä ja veriruuista sekä punaisesta lihasta. Älä kuitenkaan liioittele – hyvä ruokavalio on monipuolinen ja kasvisvoittoinen.
2. Kasviraudan lähteet
Toisaalta taas kasvispainotteinen, hyvin terveellinen ruokavalio voi olla rautaköyhä. Lisää ruokaympyrään reilusti parhaita kasviraudan lähteitä: syö vilja täysjyvänä, käytä paljon papuja, suosi tummanvihreitä vihanneksia ja muista myös metsäsienet.
3. Tehosta raudan imeytymistä C-vitamiinilla
Kasviperäisen raudan imeytyminen tehostuu, kun nautit aterialla C-vitamiinipitoisia ruokia tai juomia.
4. Vältä näitä juomia
Vältä kahvin, teen, kaakaon ja punaviinin nauttimista aterioilla. Ne heikentävät raudan imeytymistä.
5. Nauti kalsiumin lähteet tunti ennen tai jälkeen ateriaa
Jos käytät maitotuotteita tai kalsiumvalmisteita, nauti ne tunti ennen tai jälkeen aterian, jotta kalsium ei häiritse raudan imeytymistä.
Jos haluat mittauttaa ferritiinin ja monia muita terveytesi mittareita helposti ja vaivattomasti, on Puhdin Kuntoilijan terveystarkastus oiva ratkaisu. Terveystarkastus mittaa ferritiinin lisäksi mm. kilpirauhasarvoja, D-vitamiinia, kolesterolia, verensokeria ja monia muita.
Neuvottelin terveystarkastuksesta kampanjahinnan: kun tilaat nyt, säästät 66 euroa paketin hinnassa!
>> Klikkaa tästä ja lue lisää Kuntoilijan terveystarkastuksesta
Rautaisin terveisin
Maikki ja Puhdin asiantuntijat
Lähteet ja lisätietoja
Soppi E. (2018) Iron deficiency without anemia – a clinical challenge. Clinical case reports, 6(6), 1082-1086. doi:10.1002/ccr3.1529
WHO (2011) Serum ferritin concentrations for the assessment of iron status and iron deficiency in populations. Vitamin and mineral nutrition information system. Geneva (Switzerland): World HealthOrganization.
Sinisalo M, Collin P. (2016) Raudanpuuteanemian syyt ja diagnostiikka. Suomalainen Lääkärilehti 71, 2251–4.
Pidätkö avokadopastasta? Perinteiseen avokadopastaan tulee pastaa, avokadoa ja juustoa. Maukas avokadopasta täydentyy kasvis- ja proteiinipitoisemmaksi, kun käytät pastana sekä papupastaa että kesäkurpitsasuikaleita. Nappaa alta testiin
Löytyykö pihapuusto vielä omenoita? Hyödynnä ne omenapaistokseen! Omenapaistos on klassikko, jonka voi tehdä myös terveellisesti. Tämä versio sopii hyvin vaikka iltapalaksikin. Uunin lisäksi tämän voi
Tuleeko sinun tehtyä säännöllisesti pakaratreeni? Jos ei vielä, niin nyt on hyvä hetki aloittaa! Vahvat – ja siten pyöreät – pakarat eivät ole vain ulkonäköjuttu,
