Maikki saa usein seuraavanlaisia viestejä: ”Syön ja liikun oikein, nukun riittävästi ja stressiäkään ei ole paljon. Miksi paino ei putoa, vaikka teen kaiken pilkulleen oikein?” Mikä siis voi olla pielessä?
Maikin mukaan mysteeriä voi lähteä selvittämään kuvittelemalla, että dokumenttiryhmä kuvaa toimintaasi kolmen kuukauden ajan. Ryhmä dokumentoi jokaisen suupalan, liikuntasuorituksen ja arkiliikuntahetken, jokaisen juodun juoman ja niin edelleen. Millaista materiaalia videolle tallentuisi?
[et_bloom_inline optin_id=”optin_11″]
Miksi en laihdu, vaikka teen kaiken oikein?
On helppo yliarvioida omia liikuntamääriä ja aliarvioida ruokamääriä. Iltapäivän napostelupähkinöitä saattaa mennä pari kourallista yhden pienen kourallisen sijaan, ja esimerkiksi voileipiä tehdessä on helppo ohimennen viipaloida juustoa suoraan suuhun, ilman että sitä edes rekisteröi.
Ohimennen tapahtuva napostelu voi kuitenkin kerryttää sen verran ylimääräistä energiaa, että paino ei pääse putoamaan.
Toinen yleinen sokea piste on se, että energiamäärien kanssa pihdataan viikolla, jolloin viikonlopulle kertyy nälkävelkaa. Arkipäivinä ollaan liian tiukasti ruodussa ja syödään yksinkertaisesti liian vähän. Tällöin nälkävelka kasvaa viikon aikana, jolloin viikonloppuna on niin fysiologinen kuin psyykkinenkin tarve syödä enemmän ja vapaammin.
Nälkävelkaisena viikonlopun syömiset ja juomiset saattavat riistäytyä kokonaan käsistä, jolloin koko viikon saldo jää herkuttelujen jälkeen plussalle, eikä paino sen vuoksi tipu.
Joskus omassa arjessa tapahtuu muutoksia, joita ei huomioida syömisessä. Jos työnkuva muuttuu fyysisesti aktiivisesta työstä passiiviseksi istumiseksi, annoskokoja joutuu pienentämään, ellei muun liikkeen määrä lisäänny. Käänteisessä tilanteessa annoskokoja joutuu suurentamaan, sillä yhtäkkiset herkkuhimot voivat johtua energiavajeesta, joka aiempaa aktiivisempi työ aiheuttaa.
[et_bloom_inline optin_id=”optin_11″]
Juotko ylimääräisiä kaloreita?
Kolmas yleinen syy ovat juodut kalorit. Mitä yksi saunaolut haittaa? Ei välttämättä mitään, mutta jos saunot joka toinen päivä ja toisinaan nautit kaksi saunaolutta, viikkotasolla niistä kertyy puolen vuorokauden energiantarpeen verran ylimääräistä energiaa.
Voisiko saunaoluen korvata vaikka vissytölkillä? Jos viini kuuluu viikonloppuun ja pullo on juotava tyhjäksi parin päivän sisällä avaamisesta, voisitko ostaa pienen pullon tai juoda vain yhden lasillisen ravintolassa?
Alkoholijuomat eivät toki ole ainoita kaloripommeja. Myös aivan tavallisesta suodatinkahvista voi kertyä yllättävän paljon energiaa, mikäli kupillisia kuluu useampia ja jokaiseen lorahtaa kahvimaitoa ja sokeria. Kahviloiden erikoiskahvit ovat vielä asia erikseen: keskikokoisessa herkkulatessa on helposti lounaan verran energiaa. Limsoista ja energiajuomista tuskin tarvitsee mainita erikseen.
Ruokapäiväkirja avuksi
Jos omien sokeiden pisteiden löytäminen tuntuu haastavalta, voit tehdä itsellesi dokumentointia kirjaamalla, mitä teet päivän aikana: mitä syöt ja milloin, millainen olo oli ennen ruokailua ja sen jälkeen. Pidä siis ruokapäiväkirjaa!
Huomaatko syöväsi aina tietyissä tilanteissa, esimerkiksi jos on tylsää tai TV:stä tulee ne Tempparit? Kirjaa myös itsellesi, paljonko sinulle kertyy arkiliikuntaa varsinaisten liikuntasuoritusten lisäksi.
Entä nukkuminen, montako tuntia yössä ja mihin aikaan? Maikin mukaan suuret heittelyt nukkumaanmenoajoissa arjen ja viikonlopun välillä voivat sekoittaa unirytmiä kovasti ja tuoda siten lisää kuormitusta arkeen.
Jos sokeita pisteitä ei tälläkään konstilla löydy, kannattaa selvittää oma terveydentila ja varmistaa, ettei painon jumittamiselle ole terveydellistä syytä.
[et_bloom_inline optin_id=”optin_11″]