Vastustuskyvyn parantaminen on etenkin syksyisin enemmän kuin ajankohtaista. Flunssat jylläävät niin kotona kuin työpaikoillakin, eikä hyvää treeniputkea haluaisi millään katkaista pahimmillaan usean viikon tauolla.
Ravitsemusasiantuntijamme Sanni jakoi aikaisemmin parhaat vinkit, miten välttyä flunssalta tai jos sen sattuu kuitenkin saamaan, selvitä lievemmällä taudilla. Sanni käsitteli vastustuskyvyn parantamista ravinnon avulla ja tässä postauksessa keskitymme siis liikuntaan. Onnistuuko vastustuskyvyn parantaminen liikunnan avulla?
[et_bloom_inline optin_id=”optin_4″]
Millainen liikunta parantaa vastustuskykyä?
Liikunta on yllättävän tärkeässä roolissa, mikäli mielii potea vähemmän flunssia. Ylen uutisessa haastatellun infektiosairauksien ylilääkäri Asko Järvisen mukaan liikunta avaa keuhkojen hieman huonommin hapettuvia osia, sekä lisää hengitysteiden ja rintakehän liikkuvuutta. Tällöin niihin jää vähemmän huonosti hapettuvia paikkoja, joissa infektiot eli virukset tai bakteerit voisivat pesiä.
Järvisen mukaan liikunta lisää limantuottoa hengitysteissä, mikä auttaa poistamaan taudinaiheuttajia, viruksia ja bakteereita. Tämä vähentää infektioriskiä. Liikunta aiheuttaa myös muutoksia puolustussolujen määrissä ja vaikuttaa puolustussolujen toimintaan.
Maikin mukaan nyrkkisääntö on, että sopiva liikuntamäärä parantaa vastustuskykyä, mutta liian runsas liikunta lisää sairastumisriskiä. Myös Järvinen varoittaa liian ahkerasta liikkumisesta, sillä liian runsas liikunnan määrä alkaa todennäköisesti lisätä sairastavuutta. Liian vähäinen liikunta taas lisää flunssia. Kultainen keskitie on siis paras tässäkin asiassa.
Liikuntalääketieteen erikoislääkäri Heikki Tikkasen mukaan mikään tietty liikuntalaji tai –tapa ei ole erityisen hyväksi vastustuskyvylle. Tärkeintä on liikunnan säännöllisyys ja se, että syke nousee. Valitse vapaasti ja yhdistele monipuolisesti sekä sisä- että ulkoliikuntaa, lihaskuntoa ja kestävyyslajeja – kaikki käy!
Aiheuttaako kylmässä säässä treenaaminen flunssia?
Kaikki me muistamme mummojemme kehotukset pukeutua lämpimästi, ettet vilustu! Onko tässä kehotuksessa totuusperää? Onko treenaaminen kylmässä varma menolippu flunssapotilaaksi?
Järvisen mukaan taudin aiheuttava virustauti saadaan ympäristöstä. Kylmettyminen esimerkiksi lenkillä liian kevyissä juoksukamppeissa ei yksinään siis aiheuta flunssaa, mutta kylmettyminen on yksi vilustumista edesauttava tekijä. On todistettu, että kylmettyminen altistaa hengitystieinfektion puhkeamiselle, vaikka yhdessä vaiheessa kylmettymisen yhteyttä pidettiin vain virheellisenä vanhan kansan uskomuksena. Muita altistavia tekijöitä ovat muun muassa stressi ja urheilijan ylikunto.
Paras keino välttää tartuntoja on yksinkertaisesti pestä kädet riittävän usein ja huolellisesti. Älä kuitenkaan korvaa käsienpesua lotraamalla käsidesillä, sillä desinfiointiaine tappaa myös hyviä, puolustuskyvyllekin hyödyllisiä bakteereja.
Miten treenata flunssan jälkeen
Jos flunssaan kaikista varotoimenpiteistä huolimatta kuitenkin sairastuu, paranemisen kanssa ei kannata hötkyillä. Tikkasen mukaan päivän kestäneestä kuumeesta toipuminen vie kolme päivää ja kolmen päivän kuumeesta toipuminen kestää vastaavasti vähintään 12 päivää. Lievässä nuhassa tai kuumeettomassa pienessä kurkkukivussa voi liikkua kevyesti kävellen, mutta treenaamaan ei missään nimessä kannata mennä.
Flunssasta toivottuaan moni haluaa palata kiireesti takaisin omaan treenirytmiin. Sairauspäiviä ei kuitenkaan kannata yrittää kuroa treenaamalla puolikuntoisena, sillä se vain pitkittää tautia.
Liikkuminen kannattaa myös aloittaa rauhallisesti. Esimerkiksi juoksijan ensimmäinen lenkki sairastamisen jälkeen kannattaa pitää erittäin kevyenä peruskestävyysharjoituksena, tai vaikka vain sauvakävelylenkkinä. Kuormitusta voi lisätä pikku hiljaa asteittain.
Sairastelu voi vaikuttaa kuntoon ja yleiseen oloon jonkin verran, riippuen sairastelun pituudesta ja siitä, miten paljon on tottunut treenaamaan. Merkittävin tuntemus on varmasti ylipäätään levoton ja turhautunut olo, kun liikkuminen on jäänyt tauolle sairastelun ajaksi.
Tämän vuoksi ymmärrettävästi treenirytmiin halutaan hypätä satalasissa ensimmäisten tervehtymisten merkkien näkyessä, mutta näin tehdessä kaivaa itselleen vaan kuoppaa: jos treenaat liian kovaa puolikuntoisena, on iso riski saada jälkitauti. Jälkitaudista parantuminen vie sitten paljon aikaa, mikä viimeistään pistää treenit tauolle useaksi viikoksi.
Vaikka liikunta jäisikin hetkeksi tauolle sairastelun jälkeen ja kunto hieman laskisi, liikunnanohjaaja Sohvin mukaan kunto kyllä palautuu yllättävän nopeasti normaaliksi, kun vain aloittaa liikunnan maltillisesti ja nousujohteisesti. Sairastelusta toipuminen vie aikaa ja toipilasajan jälkeen kroppa on muutenkin väsynyt, joten liikkeelle tulee lähteä kevyesti ja maltillisella määrällä.
Jos olet sairastellut esimerkiksi parikin viikkoa, voi olla, että kroppa tarvitsee kevyempää liikuntaa myös sen pari viikkoa. Oman kropan tuntemusten kuuntelu on tärkeää sairastamisen jälkeen.
Jos sää ei suosi ulkoilua ja kuntosalille ei aina ehdi eikä pääse, lataa alta ohjeet kehonpainolla tehtävään kuntopiiriin!
[et_bloom_inline optin_id=”optin_4″]